Jopa on taas tapahtunut sitten viime päivityksen. Täällä on ollut harmaata, tuulista ja lämmintä. Aallot ovat olleet ihan huikeita, kuuleman mukaan epätavallisen isoja. Hirviömäisiä. Raivokkaita. Niiden vieressä kun seisoo, tajuaa sen valtavan voiman, mikä merellä on. Ja ymmärtää taas takavuosien tapahtumia...
Katselimme yhtenä iltana, kun kaksi nuorta miestä surffasivat aalloilla , siis tyyliin "bodysurfingia". Rannalla ihmiset pidättivät henkeään, se näytti oikeasti vaaralliselta ja pojat ajautuivat koko ajan kauemmas rannasta. Aallot rytisivät rantaan hirveällä voimalla. Tarina ei kerro, kuinka sankarien uintiretki päättyi, toivottavasti kuitenkin hyvin!
Eilisen aamupäivän vietimme merentutkimusmuseossa. Hieno retki! Siellä oli upeita riutta-altaita eläimineen, hylkeitä ja kilpikonnia, akvaarioita, nesteeseen säilöttyjä isoja ja pienempiä meriotuksia ja -hirviöitä, valasnäyttely luurankoineen ja vaikka mitä. Olimme kaikki aika vaikuttuneita.
Museon jälkeen tutkimme lähistön "poppamiespuoteja". Säilöntämeininki jatkui niissäkin. Viinaan säilöttyjä käärmeitä, liskoja ja skorpioneja, kuivattuja ryöminkäisiä ja eläviäkin. Kaikilla oma lääkinnällinen tai ravitsemuksellinen tarkoituksensa, hmm.
Tänään mekin oltiin varsinaisia hirviöitä - mutahirviöitä. Lähdimme aamulla kuumille lähteille mutakylpyyn. Ihanaa! Pojat ottivat ilon irti mutakylvystä ja kuumista altaista ja kyllä me isommatkin ihan yhtä lailla. Iho oli tosi pehmeä sen riemun jälkeen, eikä puolentoista kuukauden reissaamisen jälkeen ollut muutenkaan huono idea lilliä niissä mineraalivesissä. Mahtavaa.
Kuvat latautuvat nyt tosi hitaasti, joten mä laitan niitä myöhemmin tänne. Nyt meidän pitää pakata, sillä vajaan parin tunnin päästä luovutamme huoneen ja lähdemme yöbussilla Hoi Aniin. Mä taidan tästä porukasta eniten odottaa sinne pääsyä, mutta toivottavasti pojatkin tykkäävät. Sieltä käännämme nokat sitten takaisin kohti etelää ja sitten vuoristoa. Jospa sitten vuoristomäntyjen viileässä katveessa pääsisimme avaamaan Purojen mukaamme pakkaaman lohisopan ja Maalahden limpun (kiitos vaan, niitä on tosiaan vaalittu huolella!)...
Näihin tunnelmiin siis, kuviin palaamme myöhemmin. Mukavaa viikon alkua!
Hei Mari ja pojat,
VastaaPoistaMielenkiinnolla on edelleen seurattu teidän retkeänne ja kaikkea kokemaanne. Kyllä saatte olla onnellisia että valitsitte nämä talvikuukaudet olla pois Suomesta. Tämä jatkuva lumipyry alkaa nyt ottaa niin päähän että talvesta ei pysty enää nauttimaan. Liika on aina liikaa. Määrällisesti ollaan jo virallissti samoissa lukemissa kuin viime talvena ja tällä viikolla luvassa lisää lähes joka päivä. Eilen sunnuntaina tuli tauotta aamuyöstä iltamyöhään 20 tunnin ajan ihan sakeasti lunta. Olin 6 eri kertaa lumitöissä, yhteensä 5 tunnin ajan. Ja arvaat että on vaikeuksia saada lumi mahtumaan mihinkään.Vapaalan kävelyteitä ei ole vielä nyt ma iltana aurattu. Alkaa olla aika kaaosmainen tilanne kun tulevana yönä jo alkaa seuraava pyry. Teillä on ilmeisesti pappa joutunut myös aika koville, ainakin tänäänkin oli taas tehtynä tie ja polut.
Kovasti terveisiä nytkin Nemolle Olavilta. Puhuttiinkin juuri että puolet ajasta on jo mennyt. Ihania elämyksiä edelleen t. Lena
Niin, me täällä ollaan vähän tunnontuskissa noiden lumijuttujen kanssa, koska arvaan kyllä että siellä meidän iskä on ahkeroinut enemmän kuin pitäisi. Että isi jos luet, niin höllää tahtia!!! Ai vielä enemmän lunta kuin viime vuonna, vaikka silloinkin tuli kamalasti. 5 tuntia lumitöitä kuulostaa jo epäinhimilliseltä. Ja se meidänkin pihatie on aika pitkä... Huh!
VastaaPoistaKoettakaa nyt jaksaa ja pärjätä siellä kinoksissa. Me yritetään olla edes hengessä mukana. Ja terveisiä taas takaisin Olaville, kuten kaikille muillekin.