Huomenna ehdimme vielä ottaa kaiken irti altaasta, sillä lentomme on iltapäivällä vasta. Onneksi meillä on aika vähän kamaa, niin pakkaamiseen ei kulu päiväkausia. Vaikka kyllä tota rompetta tuntuis kertyvän tosi helposti lisää. Monet ihanat ostokset on saaneet jäädä kaupan hyllylle huutelemaan, koska meillä ei ole tilaa ylimääräisille kantamuksille. Tosin se on kyllä budjettimielessäkin sama homma...
Pojat sanoivat tänään, että tämä on ollut reissun paras hotelli (ihme! :) ) ja että kaikkien kavereiden kannattaa tulla myös tänne uimaan. Että tänne uimaan vaan, kaikki kaverit. Jotenkin en ihmettele tuota kommenttia, koska osa meidän asumuksista on ollut aika... hmmm... yksinkertaisia. Ja toki jatkossakin näin tulee olemaan, tämä nyt oli iloinen poikkeus.
Illalla kävimme vielä burgeripiknikillä rannalla. Vaikka Langkawi on täynnä kalpeanaamoja, jostain syystä Nooan kuvaaminen vain jatkuu. Missä vain, koska vain. Ja sitten se tarttuu koko perheeseen; meitä videoidaan ja kuvataan edestä ja takaa. Söpöt vaaleat pojat! Söpöjen poikien kalpeat vanhemmat! Illan piknikillä oli paras: Kesken syömisen viltillemme, siihen ihan eväiden keskelle, hyppäsi eräs nainen poseeraamaan: "Minä ja valkoiset". Mä aloin pohtimaan, pitäisiköhän itsekin alkaa keräämään eläinten sijaan ihmiskuvia: Minä ja ------, minä ja -----perhe, minä ja pitkä kiinalainen, minä ja -----. (Täydennä aukkotehtävä) Anteeksi taas totaalinen poliittinen epäkorrektius. Mutta pitäiskö?! No joo, huumorillahan toi on otettava ja otetaankin, mutta lapset ovat aika kyllästyneitä...
Muutamia kuvia päivän puuhista vielä. Iloinen päivä.
Kuulumisiin Kuala Lumpurista.
Kapteeni Nemolla on menneet pinaatit väärään paikkaan.
Hullun kameranaisen eläinbongaukset, osa biljardi.
Jeeeeeeeeeeeeeeeee!
Iltapalalla. Kuvaajana Nemo.
Terveisiä taas talvisesta Vapaalasta. Lumilinnoja tai –ukkoja ei ole harmi kyllä päässyt tekemään kun aina on pakkaslunta. Mutta lumienkeleitä ihanasti kyllä paksussa puhtaassa pakkaslumessa.
VastaaPoistaNäytin eilen Olaville kuvia ja varsinkin sitä jossa Nemolla oli se python olkapäällään. Olavi meni hetkeksi ihan hiljaiseksi ja kysyi sitten onko se oikea? Ei tahtonut ilmeisesti uskoa että Nemo uskaltaa pitää isoa kuristajakäärmttä noin kun häntä itseään on hirvittänyt katsoa käärmeitä lasinkin takaa. Mutta sitten hän kuitenkin sanoi että ’ei tuo mitään erikoista ole, kyllä minäkin uskaltaisin’. Ei millään voinut myöntää että kaverinsa on rohkeampi. Kerro taas kovasti terveisiä Nemolle Olavilta.
Pitää vielä ihailla Sinua Mari senkin vuoksi että tunnet ja tunnistat kaikki mahdolliset eläimet ja elävät joita kohtaatte reissullanne. Harrastelijaksi olet tosi hyvä eläin- ja kasvitieteilijä.
Turvallista matkan jatkoa koko perheelle ja ihania elämyksiä edelleen
t. Lena
Kiitoksia, Lena. Nemo oli iloinen terkuista, joten sinnepäin takaisin myös terveiset!
PoistaKiva, että siellä on ienoa talvikeliä edelleen ja ennenkaikkea, että se on pakkaslunta, mitä siellä sataa. Muistan ne viime talven lumet ja loputtoman kolaamisen yhä...
Nauttikaa tekin siellä hiljalleen pitenevistä päivistä ja talven kauneimmasta ajasta. Harmi, ettei saatu sitä pulkkamäkeä Sahapuistoon, nyt sille taas olisi käyttöä. Kohtahan laskiainenkin taas kolkuttelee ovelle.
Mä jo täällä jännitän, kuinka kasvit selviävät talvesta. Etenkin ne pioninpoikaset, jotka istutin viime kesänä. Mutta se nähdään sitten, kun palaamme.
Heippa taas!
Mari ja pojat