Langkawi: Golfia

Yhteyksien kanssa on temppuiltu; tuntuu että häröä pukkaa heti, kun on ukkosta ilmoilla. Yöllä taas salamoi, mutta päivä on ollut hieno. Mutta ei pidä ihmetellä, jos joskus on hiljaista blogirintamalla. Silloin voi syyttää Pekka Poutaa.

Tänään olemme pelanneet golfia. Kyllä. Rannalla on rapujen tekemiä isoja reikiä ja siellä kasvaa myös puita, joista putoaa sellaisia vihreitä palloja, selvästikin golfpalloja. Mailahan syntyy kädenkäänteessä isosta kepistä ja kas, meillä on valmiina peli! Timppa oli voittaja, mutta Nemo pani kyllä hyvin kampoihin ja Nooa heti kintereillä. Äidin osa on kai uhrautua :) Hauskaa oli se, että meidän peli kopioitiin heti (kiinalaisten toimesta, yllätys). Hahaa, uusi rantalaji Langkawille. Säbämailojen valmistajat voivat myös alkaa valmistautumaan Aasian valloitukseen, lähettiläät ovat jo mestoilla. Täällähän tätä pelaajamateriaalia vilisee...

Huomenna toivottavasti olisi taas tiedossa luontopäivityksiä, sillä lähdemme luontoretkelle, oikein oppaan vetämälle. Harmi vaan, ettei meillä ole kameraan mitään pitempää putkea. Eli kuvataan, mitä pystytään. Tilauksessa olisi käärmeitä ja liskoja, lepakoita ja spesiaalitoiveena saukkoja ja sarvinokkalintu. Sarvinokkaa tosin tuskin nähdään, ei varmaan saukkojakaan. Kotkia nähdään 100% varmuudella, ainakin pieniä, mutta se ei täällä ole mikään juttu.

Ai niin, vielä iltasaduksi semmoinen, että meidän naapurin kylppärissä oli tänään jättiläistuhatjalkainen, semmoinen tooosi paksu ja iso. Uuuh... Oli meilläkin siellä edelllisessä rantamajassa joku vieras (gekkojen lisäksi), mutta se ei ollut hyönteinen onneksi. Herättiin Timpan kanssa molemmat yöllä, kun joku rapisteli meidän kasseja, mutta ei jaksettu nousta. Aamulla sängyn vierestä löytyi lontoonrakeen kokoinen papana, samanlainen kuin meidän edesmenneeltä Ville-marsulta olisi jäänyt. Se tuskin oli marsu, eli oliskohan ollut rotta? No, rottapotta, kunhan ei mikään räpistelevä, säntäilevä, miljoonajalkainen ja -siipinen hyönteisenkuvatus! Hyvää yötä. ZZZzzzzrrrrrrrrr...