Koh Chang: Smaragdisaaren jalokiviä

Nautimme tänään kahdesta Koh Changin kohokohdasta, joita on odotettu Suomesta saakka. Ensimmäinen oli retki norsuleiriin, siihen josta aiemmin mainitsin. Vietimme siellä hienon päivän norsuihin tutustuen ja niiden kanssa puuhaillen. Ensin oli vuorossa perinteinen "viidakkoon norsuilla"-retki, joka oli mukava. Tosin mun ja Nemon Numwan-norsu oli maailman laiskin ja halusi vain syödä ja kakata. Timppa ja Nooa kiisivat ainakin 2 km/h meidän ohi polunmutkassa :)

Mahout (=norsunohjaaja) Nooa ja Timo

Alkumatkan keikuimme niissä perinteisissä koreissa ja loppumatkasta pääsimme norsun niskan päälle ratsastamaan. Oli mukavaa, kun löppänät lettukorvat läpsyttivät jalkojamme verkkaisen löntystelyn tahtiin ja norsun harva, karkea päälaen tukka kutitti. Sitten norsut riisuttiin ja syötimme niille banaaneja.

Mahout Nemo ja idän pikajuna Numwan

Banaania, nam!

Ja sitten lähdettiin joelle kylpyyn! Pesimme norsuja vilpoisessa joessa. Tosin vilustuneelle Nooalle jokivesi oli liian kylmää, eikä houkutellut pulahtamaan. Nemo sen sijaan harjasi norsuja innolla. Joesta ei olisi pitänyt poissa mikään! Paluumatkan leiriin ratsastimme Nemon kanssa taas norsun paljaassa selässä uikkareissa. Hieno elämys niin meille, kuin lapsille!

Mahout Nemo norsupyykillä

Kuulin kyllä vähän surullisen tarinan sympaattisesta vanhasta Noï-norsusta, viimekertaisesta tuttavuudestamme. Se oli kaksi vuotta sitten, 67-vuotiaana köpöttäjänä, sateella liukastunut metsässä ja pudonnut jostakin ja se oli sitten kiltin vanhan Noïn tarinan loppu. Kurjaa.

No mutta, illalla oli sitten kuitenkin toinen ihana asia: yrttisauna. Siellä olemme Timpan kanssa viettäneet ikimuistoisen illan vuosia sitten ja sinne halusin ehdottomasti palata. Nyt menin yksin, sillä se ei oikein ole lasten paikka; pikemminkin "hiljaisuuden retriitti".  Vanha, rahiseva mustavalkoinen jazz soi hiljaa ja sekoittuu joka puolelta tulviviin luonnon ääniin, vesi solisee. Kynttilät ja lyhdyt palavat. Yrtit ja inkivääritee tuoksuvat. Sauna on pimeä savimaja, jonne siivilöityy hämärää värillistä valoa pienistä ikkunoista. Jos joku puhuu, niin aivan hiljaa. Kaikenlaisia ihania hoitotahnoja ja naamioita kasvoille, hiuksille ja vartalolle saa, kun pyytää - mä otin nyt huumaavan tuoksuisen tamarindi-maito-hunajasekoituksen. Tuolla vihreän hämärän ja hiljaisuuden keskellä vaipuu outoon meditaatiotilaan, aika katoaa. Ei ole käsitystä, kauanko siellä viivyin, mutta se vain oli niiiin ihanaa...

Tervetuloa saunaan. Saako olla hedelmiä?

Piilossa puiden katveessa

Hierontaa? Sitä on tarjolla tässä majassa.

Suihku

Iloisesti matkalla saunaan

(Joku muuten soittaa juuri nyt pimeässä illassa kitaralla Imaginea, kuulostaa kauniilta...).
Katsotaan, ehditäänkö päivittämään huomenna lainkaan. Päivän vietämme snorklaamassa, illalla pakkaamme. Voi olla, että kuulemme seuraavan kerran lauantaina Bangkokista. Meidän on nimittäin pakko jättää tämä paratiisi, lento Malesiaan odottaa...