Kannattaako?

Olen muutaman kerran saanut vastata kyselyihin: "Mistä te keksitte noin älyvapaan idean? Kannattaako?" Niin, eihän tässä muuten mitään erityisen eksoottista ole, mutta tietysti kahden pienen kanssa lähteminen asettaa omat haasteensa - etenkin kun se pienempi on yhä vaipoissa ja kaiken lisäksi allerginen vaikka mille ruoille. Ja kun nyt kuitenkin tarkoitus on kierrellä, ei asua yhdessä paikassa kuukausitolkulla. Niin, no, voihan se olla että itsekin tulee moneen otteeseen kyseltyä mielessään:"Mistä me keksittiin näin älyvapaa idea? Ja kannattaako tämä?"

Mutta toisaalta; taaksepäin kun katsoo, niin kaikki ne pöllöt ideat kai on olleet parhaita. Noita samoja kysymyksiä on voinut veivata kahden taloprojektin tiimellyksessä. Tai silloin, kun Timppa lähti vuodeksi Eritreaan, vaikka meille oli kerrottu, että juuri sinne sitten EI kannata mennä (Kannatti muuten!). Ja kyllä kai sitä tuli mietittyä silloinkin, kun Atlantin ylityksellä oksensin joka päivä useamman kerran. Kannatti sekin. Paitsi vastatuuleen...

Tästähän nyt ei tosiaankaan ole tarkoitus tulla mitään maailman erikoisinta, kunnianhimoisinta tai ylellisintä matkailuprojektia. Pienellä budjetilla mennään ja avoimin mielin. Voi olla, että matkanteko on hidasta, voi olla että ollaan pitkiä aikoja paikallamme. Emme edes haaveile kauhean haastavista kohteista, eikä sukeltamaankaan varmaan ainakaan useasti päästä. Mutta silti uskon, että kokemuksesta tulee ikimuistoinen.

Mitä tulee haasteisiin ja hankaluuksiin... niitähän tulee varmasti riittämään. Missä iskee jalla? Mistä ei saa vaippoja? Missä ollaan, kun 24/7-yhdessäolo alkaa nyppiä? Ja koska lapsille tulee reissuväsymys? Mutta toisaalta, kannattaako noita niin ennalta murehtia? Varaudutaan mihin pystytään, muu otetaan vastaan sitten, kun aika on. Hirveä määrä lääkkeitä on hankittuna, osa jopa kahteen kertaan. Jätin nimittäin pussillisen rokotteita lämpimään ja niistä ei sitten enää ole iloa. Uudet vaan apteekista. Ei muuten ole halpaa lystiä, ei... Että kannattiko se? Ei.