Buukattiin eilen Bangkokin hotelli, siis se, jossa toivumme ekat 3 pv lentomatkasta. Samalla käydään vähän tutustumassa "tulininjojen temppeleihin" (kysykää vaikka Nemolta, jolle Ninjagot ovat nyt SE juttu) ja isoon kaupunkiin muutenkin - sen verran kuin pienet jaksavat.
Eilen illalla teimme myös lentojen selvitys- ja aikataulutustyötä. Viisumikäänteiden vuoksi tietyt maidenväliset lennot on hankittava jo etukäteen ja koska lasten kanssa ollaan liikkeellä, yritämme katsella lennot siten, ettei tule ihan tyhmiä aikatauluja. Esim. niin, että jos lähdemme tällä aamupäivän lennolla Langkawilta Kuala Lumpuriin, ehdimme lentää illaksi Saigoniin niin, että lapset vielä jaksavat pysyä hereillä. Tai että jos paluulentomme Vietnamista laskeutuu tiettyyn aikaan, ehditäänkö siitä tällä karavaanilla sujuvasti vielä yöjunan/-bussin kyytiin kohti Koh Samuita.
Eilen muistui mieleen eräs juoksulegi Bangkokissa. Silloin oltiin onneksi kaksin liikenteessä. Oli nimittäin lomamme viimeinen päivä ja aamupäivällä lähdimme Koh Changilta bussilla kohti Bangkokia. Siinä meni päivä leppoisasti, mutta peeveli: illalla kun oltiin päästy Bangkokin laitamille, bussi levisi tielle. Kuski sanoi, että hän koettaa korjata sen rakkineen, mutta aika hasardihommalta vaikutti. Ei ollut yhtään ylimääräistä aikaa hukattavaksi, lento oli lähdössä. Takseja tai muitakaan menopelejä ei näkynyt missään. Puolen sekunnin miettimisaika, rinkat selkään ja sitten juostiin! Paikallisen poliisiaseman ikkunaa raapimaan... sieltä saimme apua ja taksin. Ehdittiin lennolle! Lasten kanssa toivottavasti tuommoisiin urheilusuorituksiin ei tarvitse ryhtyä. Aikataulutetaan siis löysin rantein...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti